Yllätyin kun huomasin, että Fucking Åmål onkin tehty 90-luvun lopussa eikä alussa, se olikin siis paljon "uudempi" kuin luulin (11 vuotta vanha vasta, ohhoh!). No, eipä haittaa.
Fucking Åmål kertoo pikkukaupungin nuorisosta, joka pyörii omissa pikku piireissään tympääntyneenä pieneen paikkaan ja muutenkin vähän koko elämään. Omaa identiteettiään yritetään etsiä, mieluiten tosin hakeudutaan samaan muottiin toisten kanssa. Nuorison keskuudessa vallitsee selvä hierarkia, jonka ääripäitä molemmat päähenkilöt ovat: suosittu ja kaunis, bileissä juokseva (mutta samalla hyvin naiivi ja lapsellinen) Elin (Alexandra Dahlström) ja syrjitty, koulukiusattu ja hiljainen Agnes (Rebecka Liljeberg), jolla ei kavereita juurikaan ole. Tytöt rakastuvat toisiinsa, mutta ympäristölle eikä joskus omalle itsellensäkään asia ole niin yksinkertainen.
Fucking Åmål kertoo pikkukaupungin nuorisosta, joka pyörii omissa pikku piireissään tympääntyneenä pieneen paikkaan ja muutenkin vähän koko elämään. Omaa identiteettiään yritetään etsiä, mieluiten tosin hakeudutaan samaan muottiin toisten kanssa. Nuorison keskuudessa vallitsee selvä hierarkia, jonka ääripäitä molemmat päähenkilöt ovat: suosittu ja kaunis, bileissä juokseva (mutta samalla hyvin naiivi ja lapsellinen) Elin (Alexandra Dahlström) ja syrjitty, koulukiusattu ja hiljainen Agnes (Rebecka Liljeberg), jolla ei kavereita juurikaan ole. Tytöt rakastuvat toisiinsa, mutta ympäristölle eikä joskus omalle itsellensäkään asia ole niin yksinkertainen.
Täytyy kyllä sanoa, että Fucking Åmål on erittäin yhdeksänkymmentälukua! Henkilöiden vaatteet, puhetapa (tekstitykset "teinikielellä", hahhah ;D) ja koko elokuvan ilme muutenkin. Nuoristahan Fucking Åmål kertoo, mutta joissakin kohdissa juuri tämä "nuoruus" on liiankin alleviivattu (teinisekoilut ja -angstit yms.) niin, etteivät kaikki kohtaukset tunnu kovin uskottavasti tehdyiltä. Hieman ylidramatisointia löytyy paljon.
Toisaalta Fucking Åmål on hyvinkin uskottava pikkukaupungin ahdistavan ympäristön kuvauksessa ja sopeutumattomuudesta siihen. Vaikka Elin ja Agnes ovat kliseinen nörtti+suosittu -pari, lähtökohdat ja haparoivan suhteen alku eivät kuitenkaan ole lähellekään sitä, mitä samankaltaisen parituksen omaavissa leffoissa yleensä. Henkilöihinkin elokuva pääsee mielestäni hyvin sisälle pienten yksistyiskohtien kautta ja esimerkiksi Elinin pitkät, lapselliset selitykset ja puheryöpyt ovat hauskaa kuunneltavaa.
Fucking Åmål on kokonaisuudessaan hyvä elokuva, ei ehkä mikään viiteen tähteen yltävä, mutta pidin siitä kuitenkin. Voisi joskus uudestaankin katsoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti